Räätälit eli kraatarit kiersivät piirinsä taloissa ompelemassa ja korjaamassa miesten pukuja ja ulkotakkeja sekä turkkeja ja rekipeittoja. Räätälin saapumisesta sovittiin ajoissa etukäteen. Kevät oli halutuinta aikaa. Taloista he saivat työskentelyn ajaksi yösijan ja ruuan.

 

Räätälin työvälineitä olivat rässiraudat, kyynärpuu, kulmaviivain, sakset, liitu ja neulatyyny. Mitat otettiin paperista tehdylle mittanauhalle. Vaatteet ommeltiin käsin, pääosin kotikutoisista kankaista, kuten sarkakankaasta. Ompelukoneita tuli pikkuhiljaa käyttöön 1870-luvulla. Ne olivat joko käsin veivattava tai jaloin poljettavia neulomakoneita.