Hyvää Pääsiäistä!

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Kalevalaseuran koostamasta linkkipaketista löytyy Kalevala-aiheista lukemista ja katseltavaa:

Mistä löytyy Kalevala-aineistoja?

 

Kalevalaseura

Facebook

 

 

6.1. Loppiainen

… Päättyy joulu, vaikk´ ei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois.
Mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän –
ei voi toivo pettää…

 

 

Reippahasti käypi askeleet

alkup. Raska fötter springa tripp, tripp, tripp

säv. Emmy Köhler 1901, san. Sigrid Sköldberg-Pettersson (Liten julvisa)

 

 

Hyvää uutta vuotta 2021! * Happy New Year 2021!

 

 

 

25.12. Heinillä härkien kaukalon

”Entre le bœuf et l’âne gris” on joululaulu Ranskasta, vuodelta 1684. Sen Suomeen saapuminen kesti kauan. Suomennoksen ”Heinillä härkien kaukalon” teki Martti Korpilahti ja se julkaistiin vuonna 1926 ”Varpunen”-lauluvihkosessa. Samaisessa kokoelmassa oli muitakin Ranskasta peräisin olleita lauluja lapsille. Korpilahti oli jyväskyläläinen opettaja, runoilija, säveltäjä ja kuoronjohtaja.

”Heinillä härkien kaukalon” sisälsi alunperin kuusi säkeistöä. Suomessa laulua lauletaan neljäsäkeistöisenä alkuperäisen, 1600-luvulta peräisin olevan, sävelen mukaisesti. Ranskalaiset taasen laulavat laulua 1800-luvulla syntyneen version mukaan jossa sävelkulku on jonkin verran erilainen kuin alkuperäisessä.

 

 

Hyvää joulua! * Merry Christmas!

 

 

 

24.12. Varpunen jouluaamuna

Koskettavan ”Varpunen jouluaamuna” -laulun kirjoittaja Zacharias Topelius oli suomalainen suurmies. Satusetä, runoilija, kirjailija, toimittaja, eläintensuojelija, suomen kielen puolustaja ja vähäosaisista huolehtija. Mutta ehkäpä surumielinen. Topeliuksen lääkäri-isä halvaantui hänen ollessa kaksivuotias ja kuoli kymmenkunta vuotta myöhemmin. Myös Topeliuksen molemmat veljet kuolivat pieninä lapsina.

Lapsikuolleisuus oli 1800-luvulla suurta kaikissa yhteiskuntaluokissa. Zacharias sekä hänen vaimonsa Maria Emilia Lindqvist menettivät kaksi poikaansa sekä tyttären ihan pieninä ja lisäksi lapsi syntyi kuolleena. Yksivuotiaana kuolleesta Rafael-pojasta kertoo Topeliuksen Varpunen jouluaamuna -runon lisäksi vuonna 1867 kirjoitettu satu ”Om den sommar, som aldrig kom” (Kesästä, joka ei koskaan tullut). Tässä sadussakin oli tärkeässä osassa hemppo eli varpunen. Väheksytty ja vainottukin harmaanruskea varpunen, joka oli vakiintunut vähäosaisuuden vertauskuvaksi, mutta vanhojen uskomusten mukaan myös se pikkulintu, joka vie kuolleiden sielut taivaisiin.

Topeliuksen runo ”Sparven om julmorgonen” julkaistiin lauluna kirjoitusvuonnaan 1859. Siihen ensimmäisen sävellyksen teki Ernst Fabritius. Laulun suomensi Konrad Alexis Hougberg 1874. Nykypäivänä tunnetun sävellyksen teki Otto Kotilainen ehkäpä vuonna 1913 jolloin se julkaistiin Joulupukki-lehdessä.

 

 

Joululaulut

Lisätietoja ja lähteitä:

 

kauneimmatjoululaulut.fi

www.joululaulu.fi

joululauluja.fi/

www.jouluradio.fi

Virsikirja.fi

Wikipedia

Yle: Virittäydy virtuaalisesti jouluun

 

Joululaulujen kertomaa, Reijo Pajamo (2011)

Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät, Markus Similä (2002)

Taas kaikki kauniit muistot, Reijo Pajamo (1982)

 

 

 

23.12. Enkeli taivaan

”Enkeli taivaan” on saksalaisen Martin Lutherin kirjoittama jouluvirsi. Hän teki laulun lahjaksi suurelle perheelleen vuonna 1535. Se oli alunperin 15-säkeistöinen ja laulettiin paikallisen kansanlaulun sävelellä. Laulu oli tarkoitettu lasten seimikuvaelmaksi jollaisten esittäminen oli silloiseen aikaan tapana. Neljä vuotta myöhemmin, todennäköisesti Luther itse teki lauluun nykyisin tunnetun sävellyksen.

Martin Luther tunnetaan uskonpuhdistajana sekä saksan kirjakielen kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänen kirjallisiin töihinsä kuuluu mm. Raamatun saksannos. Lisäksi hän oli musikaalinen ja teki useita sävellyksiä. Luther opiskeli ensin yliopistossa lakia isänsä toiveen mukaisesti, mutta hakeutui kuitenkin sitten paikalliseen luostariin ja hänestä vihittiin pappi vuonna 1507. Myöhemmin hän väitteli teologian tohtoriksi ja hän hoiti kuolemaansa saakka yliopiston teologian professorin virkaa.

Ensimmäisen suomennoksen virrestä teki vuonna 1605 Hemminki Markkulainen kirjoittamaansa virsikirjaan. Elias Lönnrot teki oman suomennnoksensa 1867 ja tohtori Julius Krohnin 10-säkeistöiseksi lyhentämä versio vuodelta 1880 on meillä (pienin muutoksin) edelleen käytössä.

 

 

22.12. Joulukirkkoon

”Joulukirkkoon” -laulun sanoituksena on Immi Hellénin runo ”Kello löi jo viisi” vuodelta 1898. Laulettuun versioon verrattuna alkuperäisessä runossa oli säkeistöjä tuplamäärä. Hellén oli kanttorin tytär Kuorevedeltä ja hän toimi opettajana mm. Helsingissä yli 40 vuoden ajan. Hellén kirjoitti pitkälti yli tuhat suomenkielistä lastenrunoa. Hän kirjoitti myös näytelmiä ja romaaneja ja oli mukana toimittamassa lehtiä. Hän teki opintomatkoja useisiin Euroopan maihin ja hänen sydäntään lähellä oli eläinten ja luonnonsuojelu.

Monet tunnetut aikalais-säveltäjät tekivät sävellyksiä Hellénin runoihin. Tähän runoon aiheeseen sopivan, reippaan sävellyksen teki R. Raala vuonna 1911. Hänen oikea nimensä oli Berndt Sarlin. Sarlin teki sävellyksen 51:een Immi Hellénin runoon. Sävellyksiä häneltä kertyi yhteensä yli 400 joista joululauluja oli yli 40.

Berndt Sarlin opiskeli yliopistossa taidehistoriaa, toimi muutaman vuoden näyttelijänä ja mm. opeteltuaan laajalti liike-elämän taitoja, perusti oman kustannusalan yrityksen. Sittemmin hän muutti Etelä-Afrikkaan ja toimi siellä hedelmänviljelijänä kymmenisen vuotta. Takaisin Suomeen paluun jälkeen hän eli perheineen niukasti ja toimi erilaisissa ”pätkätöissä”, kunnes sai halvauksen. Halvaus vei hänet vuoteenomaksi useiksi vuosiksi, muistin ja puhekyvyn menettäneenä. Hän kuitenkin toipui, mutta asui kuitenkin vireänä sairaskodissa kuolemaansa saakka, vuoteen 1971.

 

 

21.12. Kolme yötä jouluun

”Kolme yötä jouluun” on musiikkineuvos Petter Ohlsin säveltämä ja sanoittama joululaulu. Se perustuu tekijänsä omiin lapsuusmuistoihin ja sen sanoituksen ”kolme päivän” laskenta aiheuttaa edelleen hämmennystä.

Laulu lisättiin heti sen ilmestyttyä, vuonna 1974, koulujen laulukirjoihin, tosin sävelkulultaan alkuperäisestä yksinkertaistettuna. Laulu on julkaistu ensi kertaa levyllä vasta vuonna 1990: levyllä ”Anni tannin joululaulut”, jossa sen esitti 8-vuotias Eevamaija Kangas. Laulun teki suosituksi Arja Koriseva vuotta myöhemmin omalla joululevyllään.

 

 

20.12. Sydämeeni joulun teen

”Sydämeeni joulun teen” mittelee joka vuosi kauneimman joululaulun tittelistä yhdessä mm. Sibeliuksen ja Topeliuksen tuotosten kanssa. Laulun sanoitus on Veikko ”Vexi” Salmen ja sävellys Kalervo ”Kassu” Halosen. Laulun teki suosituksi Vesa-Matti Loiri vuonna 1988 ilmestyneellä joululevyllään jolle se alunperin tehtiinkin. Kyseinen levy on yksi Suomen myydyimpiä ja ja myydyin joululevy. Sittemmin kappale on levytetty useiden muiden esiintyjien toimesta kymmeniä kertoja.

Useasti palkittu Vexi Salmi teki sanoituksia noin 8000 joista levytykseen on päässyt yli 3000. Oman arvionsa mukaan joululauluja niistä oli liki 200. Salmi on myös kirjoittanut useita kirjoja.

Muusikko Kassu Halonen on säveltänyt jo yli puolitoista-tuhatta levytettyä kappaletta, monille eri musiikkilajeille. Hänelle on myönnetty noin 70 kultalevyä. Häneltä itseltään on myös ilmestynyt useampi soololevy.

Argentiinalainen Martin Alvarado julkaisi ”Sydämeeni joulun teen” -kappaleen espanjaksi nimellä ”Cancion de la Navidad” pari viikkoa takaperin.

19.12. Joulupukki, joulupukki

”Joulupukki, joulupukki” on sekä sanoitukseltaan että sävellykseltään Pekka Juhani Hannikaisen tuotosta. Laulun syntyhetket sijoittunevat vuoteen 1917 jolloin se julkaistiin Joulupukki-lehdessä. Se oli tarkoitettu ”leikkilauluksi koulun joulukuusella”. Kouluissa oli näet aloitettu viettämään kuusijuhlia joulupukin vierailuineen jotka muodoltaan muutoin olivat vielä vieraita tavallisissa kodeissa. Näin koulut ovat tuoneet Suomalaiseen jouluperinteeseen uusia asioita.

P. J. Hannikainen (kotiväelle ”Pekku”) oli mm. itseoppinut säveltäjä, runoilija, kuoronjohtaja, pikakirjoittaja sekä pitkäaikainen Jyväskylän seminaarin opettaja. Hän suomensi runoja ja romaaneja (esim. Alexandre Dumasin Kolme muskettisoturia) ja perusti, vieläkin toimivat, kuorot Ylioppilaskunnan Laulajat (1882) sekä Mieskuoro Sirkat (1899). Hänen tärkeä tehtävänsä on ollut säveltää suomenkielisiä kouluopetukseen sopivia lauluja ja toimittaa niistä kirjoja (kuulostavatko ”Kas kuusen latvassa oksien alla” ja ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” tutuilta?).

Hannikaisen isä oli kanttori ja musikaalinen lahjakkuus periytyi myös hänen omille pojilleen, joista neljästä tuli tunnettuja muusikoita. Hän oli musiikin lisäksi myös kuvataiteellisesti lahjakas. Tämän ominaisuuden hän lienee perinyt äidinsä puolen Wright-suvulta.

 

 

18.12. On hanget korkeat nietokset

”On hanget korkeat nietokset” -laulun teksti on alkujaan Vilkku Joukahaisen (ent. nimeltään Wilhelm Seppä) kirjoittama runo. Hän toimi elämänsä aikana kansakoulun opettajana, toimittajana, kansanedustajana ja ministerinä. Vapaa-aikanaan hän kirjoitti ja julkaisi runoja. Joukahainen menehtyi juuri ennen 50:ttä syntymäpäiväänsä vuonna 1929.

Vilkku Joukahainen kirjoitti joulurunonsa Sortavalan seminaarissa opiskellessaan. Sävellyksen siihen on tehnyt Jean Sibelius. Ei tiedetä miten runo päätyi Sibeliukselle koska Joukahaisen julkaisemiin runokokoelmiin se ei sisältynyt. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Joulupukki-lehdessä. ”On hanget korkeat nietokset” tunnetaan edelleen ajattomana ja suosittuna joululauluna. Se aloitti aikanaan Sibeliuksen perheen joulunvieton.

 

 

17.12. Joulupuu on rakennettu

”Joulupuu on rakennettu” -laulu julkaistiin ”Uusi Kuwa-Aapinen” -nimisen lukukirjan, vuoden 1876 painoksessa, nimellä ”Joulu-kuusi”. Oletuksena on, että kirjassa julkaistut laulut olivat sen toimittajan K. O. Kaunosen käsialaa ja jonka nimen taakse kätkeytyi tosiasiassa pastori Gustaf Oskar Schöneman. Hän oli suomalaisuushenkinen yhteiskuntavaikuttaja, Jyväskylän kaupunginsaarnaajana ja opettaja

Laulun sävel on kansanlaulusta nimeltä ”Lapsen laulu”. Se on julkaistu ensimmäisessä suomenkielisessä koululaulukirjassa vuonna 1864: ”50 Koulu-Laulua”, toim. Heinrich Wächter. Säveleen on tehty myös useita muita tekstejä.

 

 

16.12. Arkihuolesi kaikki heitä

Rakastetun joululaulun sanoittaja, opettaja ja runoilija Alpo Noponen, syntyi vuonna 1862 Etelä-Savossa. Hänen lapsuuden aikaansa varjostivat köyhyys sekä nälkävuodet ja niiden pakottamat kerjuu-reissut. ”Arkihuolesi kaikki heitä” -runon hän kirjoitti kesällä 1916. Laulu julkaistiin saman vuoden Joulupukki-lehdessä, jonka toimittajakunnassa Noponen itse oli.

Sävellyksen runoon on tehnyt kuulu kapellimestari ja opettaja, Leevi Madetoja. Laulu henkilöityi niin vahvasti häneen, että aikanaan siitä puhuttiin ”Madetojan joululauluna”. Hän piti savellystään hyvin onnistuneena ja tunnelmaa sen verran hartaana että rohkeni ehdottaa sitä, tosin menestyksettä, myös virsikirjaan.

 

 

15.12. Oi jouluyö

”Cantique de Noël” on ranskalaisen viinikauppiaan/ kaupungin pormestarin/ harrastelijarunoilijan, Placide Cappeaun vuonna 1843 kirjoittama jouluruno. Runo päätyi eteläisestä osaa maata Pariisiin, säveltäjä Adolphe Adamille, joka teki siihen sävellyksen muutama vuosi myöhemmin.

Adolphe Adamista ei koskaan pitänyt tulla muusikkoa. Hänen isänsä, omasta muusikonurastaan huolimatta, kielsi ammatin jyrkästi omalta pojaltaan. Poika kuitenkin halusi säveltäjäksi ja opetteli salaa soittamaan pianoa. Lahjakas Adolphe pääsi kuin pääsikin 17-vuotiaana konservatorioon opiskelemaan urkujen soittoa sekä säveltämistä.

Kaksikymppisenä Adolphe Adam soitti orkesterissa ja sävelsi näyttämöteoksia teattereihin. Hän tuotteliaalla urallaan sävelsi myös teoksia balettiin ja oopperaan, toimi konservatorion opettajana sekä perusti nuorten säveltäjien koulun joka ikävä kyllä jäi Ranskan helmikuun vallankumouksen tapahtumien jalkoihin.

Laulun historiaan liittyy myös mielenkiintoinen yksityiskohta. Nimittäin on todennäköistä, että Oi jouluyö on ensimmäinen radiossa esitetty joululaulu (toinen laulukappale). Kanadalainen keksijä Reginald Fessenden soitti sen viululla jouluaattona 1906 ensimmäisessä radiolähetyksessään.

Suomennoksen ”Oi jouluyö” teki laulajatar Kyllikki Solanterä ensin vuonna 1952 ja sitten Johan Vikstedt salanimellä ”Martti Ojapuu” kymmenisen vuotta myöhemmin. Kalevi Korpi levytti laulun vuonna 1957 ja Mauno Kuusisto vuonna 1980.

 

 

14.12. Kuuraparta

”Kuuraparta” on Sauvo Puhtilan suomennos amerikkalaisesta ”Frosty The Snowman” -laulusta. Kappale on lauluntekijöiden Walter Rollinsin ja Steven Nelsonin käsialaa. Sen levyttivät vuonna 1950 Gene Autry yhdessä Cass Country Boysin kanssa. Samainen kokoonpano levytti edellisenä vuonna kansainvälisestikin hyvin suosituksi tulleen kappaleen ”Rudolf the Red Nosed Rendeer” (”Petteri Punakuono”).

Lumiukko-aiheisessa laulussa ei joulua mainita, mutta se on siitä huolimatta raivannut tiensä suosittujen joululaulujen joukkoon. Ensimmäisenä suomenkielisen (klassikoksi muodostuneen) version levyttivät Brita Koivunen ja lauluyhtye Four Cats vuonna 1964. Seuraavana vuonna olivat levytysvuorossa Saukki ja Pikkuoravat ja moni muu muusikko vielä heidän jälkeensäkin tähän päivään saakka.

 

 

13.12. Santa Lucia

Lucian päivää vietetään sisilialaisen pyhimyslegenda Lucian muistoksi. Pohjoismainen perinne on kotoisin Ruotsista jo 1700-luvulta. Päivää vietetäänkin erityisesti ruotsinkielisillä alueilla ja ruotsinkielisten keskuudessa. Lucia tuo valoa talven pimeään aikaan (Juliaanisen kalenterin aikaan talvipäivänseisaus osui samalla päivälle).

Lucia-päivän perinteeseen kuuluu myös laulaa Santa Luciasta. Laulu on alkujaan italialainen, Teodoro Cottraun vuonna 1849 säveltämä. Sanat tulevat paikallisesta kansanlaulusta. Alkuperäinen sanoitus ei millään muotoa liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisestä kaupunginosasta katsottuna.

Alkuperäisen tekstin on mukaellen suomentanut V. Arti ja versio tunnetaan nimellä ”Soi iltakellot”. Lucian päivänä perinteisesti laulettava hymni on sanoiltaan Erkki Ainamon käsialaa. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on vielä oma, Anna-Mari Kaskisen 1998 valmistama, versionsa.

 

 

12.12. No, onkos tullut kesä

Kaikkien tuntema ”No, onkos tullut kesä” (alkup. ”Jouluaatto”) on sanoitukseltaan J. H. Erkon (Juhana Heikki Erkkonen) runoon perustuva joululaulu. Runo on kirjoitettu vuonna 1883 ja julkaistu mm. 1896 runokokoelmassa. Joululauluna sanoineen ja sävelineen sen julkaistiin 1898. Yksi alkuperäisistä runon säkeistöistä oli silloin jätetty pois.

Laulun sävel on suomalaisesta kansansävelmästä ”Karjalaisten laulu”. Anton Rikström löysi sen laulukirjasta, ihastui sävelmään ja pyysi Erkkoa kirjoittamaan siihen uudet sanat.

Erkko oli valmistunut kansakoulunopettajaksi vuonna 1872 ja työskenteli Viipurissa. Hän kuitenkin jätti opettajan työnsä ja keskittyi runoiluun ja kirjoittamiseen 1896. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1906, 57-vuotiaana.

 

 

Vanhemmat artikkelit »